Hoppa till sidans innehåll
Koti » Utställningar » Gnägget

Gnägget

Tammisaaren ensimmäinen disko – joka oli myös yksi Suomen ensimmäisistä diskoista – oli nimeltään Gnägget

Kyltti esittää hevosta, joka kirjaimellisesti hirnuu paikan nimen (gnägget = hirnahdus). Alkuperäinen osa, hevonen sekä nimi Gnägget, on leikattu kuparilevyyn. Loppuosa kyltistä on rekonstruoitu sellaiseksi kuin miltä se muistojen perusteella näytti 4.5.1970, jolloin disko avattiin Pohjoissataman vanhaan suola- ja tullimakasiinirakennukseen. Sisustukseen oli otettu vaikutteita villistä lännestä.

Gnäggetistä tuli valtavan suosittu paikka niin nuorten, diskotanssijoiden, musiikista kiinnostuneiden kuin ruokailijoidenkin keskuudessa, ja sinne tultiin kuulemma kaukaakin. Perjantai- ja lauantai-iltaisin jonot olivat pitkiä, ja kun päästiin sisään, tupakansavuisessa tilassa tanssittiin, kunnes hiki valui.

Gnäggetin tiskijukka sai monesti soittaa diskoilijoille ja muille vieraille kansainvälisiä hittejä, jotka tällöin kuultiin ensimmäistä kertaa Suomessa.  


Kaksi eri ravintoloitsijaa ehti pyörittää toimintaa, ennen kuin se lopetettiin vuonna 1991. 

Kun paikka suljettiin, pelättiin, että rakennus romahtaisi satama-altaaseen, ja makasiinia alettiin kunnostaa. 

Vuonna 1995 Metsähallitus aloitti rakennuksessa Tammisaaren luontokeskuksen toiminnan. Vaikka uusi toiminta oli jotain aivan muuta, Gnäggetin muistot säilyivät joissakin sisustuksen yksityiskohdissa, jotka oli otettu diskosta talteen.  

Suolamakasiini aikana jolloin Gnägget diskoteekki toimi rakennuksessa. Punamultainen rakennus jossa kolmet mustat makasiini pariovet. Ulkoseinässä Gnägget valokyltti. Etualalla kaksi lehtipuuta. Kesä.
Vanha suolamakasiini rakennettiin yli 160 vuotta sitten, mutta sitä käytettiin 1900-luvun alussa myös Tammisaaressa toimineen Janssonin rautakaupan tullikamarina ja varastona. 

Teksti: Lena Dahlberg, esinetutkia

Suomennos: Irene Romunen

Toimittaja: Kim Svennblad

Dela

Läs även

Kolmila

Många är bruken i vår region så som Fiskars, Billnäs, Åminnefors och Fagervik för att nämna några. Alla behövde träkol för att hålla igång sin verksamhet.

Läs mera

Martti Peitso 1924–1994

Pärlor ur museets samlingar. Bland museets konstsamling, som främst består av tavlor, sticker en större samling skulpturer ut ur mängden.

Läs mera

Familjen Fagers fina glasnegativsamling 

Bildsamlingen efter familjen Fager innehåller drygt 800 glasnegativ som samtliga har digitaliserats i ett särskilt projekt under sommaren och hösten 2023, med stöd från undervisnings- och kulturministeriet.

Läs mera